Tajusin tämän asian vuoden 2001 kesätöissä ja olen ehtinyt vaahdota aiheesta jo lukuisia kertoja mutta koska luulen, että kyseessä on maailman suurin valhe, sitä kannattanee toistaa.

Kaikki pienet ihmiset käydessään koulua kuulevat luultavasti satoja ja tuhansia kertoja opettajiltaan toruja tyyliin "Ettehän te nyt voi noin käyttäytyä! Kyllä te nyt olette jo niin vanhoja, että teidän pitäisi osata olla kunnolla! Teidän ikäisiltä pitäisi voida jo odottaa vähän kypsää käytöstä. Luuletteko te, että voitte isoina mennä töihin ja käyttäytyä tuolla tavalla?" ja niin edelleen ja niin edelleen. Ja kun isona menin töihin, niin mitä ihmettä. Huomasin, ettei ole olemassa lapsellisempia ja epäkypsempiä ihmisiä kuin aikuiset.

Lukion loppuessa meihin oli 12 vuoden ajan iskostettu sitä hokemaa, että olette jo niin vanhoja, että teidän pitää jo olla kypsiä aikuisia ja mehän teimme parhaamme ollaksemme sellaisia. Kohtuullisen suuri yllätys oli huomata, että minullehan on valehdeltu kaikki nämä vuodet. Vain siellä täällä oli aikuisyksilö, joka vastasi sitä kuvaa, mitä meille kypsästä aikuisesta maalailtiin. Tämä asia jaksaa edelleen aina välillä hämmästyttää minua.

Maailman ehkä toiseksi suurin vale on se, että politiikkaa tehdään järjellä. Toveri Aarnipuun kanssa kerran pohdittiin, tuhoutuisiko koko edustuksellinen politiikka, jos luovuttaisiin järkiuskosta. Luultavasti tuhoutuisi. Ja niin varmaan tippuisi lasten kasvatukseltakin pohja pois, jos lakattaisiin vetoamasta johonkin, joka oikeastaan olisi pitänyt saavuttaa jo, mutta jota ei todellisuudessa ole olemassakaan.