En pyri kirjoittelemaan näin pitkiä pätkiä mutta tämä on niin hupaisa juttu, että pakko laittaa kokonaisuudessaan näkysille.

Viime torstaina 30.11. Vihreiden uusi kansanedustaja Johanna Sumuvuori kysyi ministeri Rajamäeltä pakolaiskiintiön täyttämisestä tai ennemminkin täyttämättä jättämisestä. Tässä koko keskustelu kyselytunnilta:

Johanna Sumuvuori  /vihr:  Arvoisa puhemies! Vuosi on lopuillaan, mutta Suomen 750 hengen pakolaiskiintiö saattaa jäädä jopa yli sadalla hengellä vajaaksi. YK:n pakolaisjärjestön Unhcr:n tänä vuonna Suomelle esittämien pakolaisten määrä olisi kyllä riittänyt täyttämään Suomen kiintiön, mutta esitykset eivät ole Suomelle ja erityisesti ilmeisesti sisäministeriölle kelvanneet. Unhcr:n esityksistä on tämän vuoden kiintiötä täytettäessä hylätty kokonaan esimerkiksi sellaisia maita kuten Afganistan ja Sudan. Molemmat maat ovat olleet keskeisiä Suomeen saapuneiden kiintiöpakolaisten alkuperämaita viime vuosina, ja näissä maissa asuu pakolaisuuden kriteerit täyttäviä ihmisiä, jotka ovat todellisen suojelun tarpeessa. Kysyisinkin sisäministeri Rajamäeltä:

Onko sisäministeriö ryhtynyt sulkemaan kokonaisia maita, joista pakolaisia voidaan vastaanottaa Suomeen, ja jos näin on, niin mistä tämä johtuu?

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki  :  Arvoisa puhemies! Vuodesta 2003 lähtien, kun näitä asioitahan valmistellaan työministeriön, ulkoministeriön ja sisäministeriön yhteistyöllä, olen pitänyt erittäin tärkeänä, että myös kiintiöpakolaisten valintaa edellyttää turvallisuusarviointi. Olen pitänyt tärkeänä, että suojelupoliisi arvioi aseellisiin järjestöihin tai mahdollisiin terroristijärjestöihin liittyvät kytkennät. Se on erittäin tärkeätä varsinkin silloin, kun kansainvälisillä isoilla leireillä ja pakolaistilanteissa suoritetaan valintaa, jolloin täytyy myöskin kiinnittää näihin kysymyksiin huomiota. Näin on vuodesta 2003 lähtien menetelty edellyttämälläni tavalla, ja olen pitänyt tärkeänä, että suojelupoliisin lausuntoa noudatetaan.

Johanna Sumuvuori  /vihr:  Arvoisa puhemies! Viime vuosina nämä maat ovat kuitenkin olleet sellaisia maita, joista on otettu suurin osa kiintiöpakolaisista, tänä vuonna ei yhtään. Haluaisin myös todeta, että mielestäni YK:n pakolaisjärjestö on tarpeeksi arvovaltainen ja asiantunteva taho määrittelemään, ketkä ihmiset ovat eniten avun ja suojelun tarpeessa. Siksi pidän pakolaispolitiikkamme edellytyksenä, että emme ryhdy lähtökohtaisesti sulkemaan mitään avun tarpeessa olevia maita pois näistä pakolaisryhmistä.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on siirtolaisuutta ja maahanmuuttoa koskevassa mietinnössä todennut, että Suomen tulisi myös kasvattaa pakolaiskiintiötään ja tehdä siitä joustavampi. Kysyisin jatkokysymyksen ministeri Rajamäeltä:

Onko tämä myös hallituksen tavoite, ja miten sitä aiotaan edistää?

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki  :  Arvoisa puhemies! Pakolaisuuden syiden ja nimenomaan muun muassa paljon esillä pidetyn laittoman maahanmuuton taustalla ovat totta kai sosiaaliset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset kriisit, joita täytyy ennalta ehkäistä. Poliittisia pakolaisia on tärkeää auttaa, ja siksi on hyvin tärkeätä, että kiintiöpakolaisten valinta ja koko prosessi käynnistetään hyvin varhaisessa vaiheessa, jotta päästään muun muassa maa- ja pakolaisryhmien valinnassa todella hyvin liikkeelle. Nyt on jossain määrin ehkä oltu tässä aina vähän niin kuin vuoden mittaan vähän myöhärivissä. Mutta joka tapauksessa olemme pitäneet tärkeänä, että turvallisuus varmistetaan, kun näitä valintoja suoritetaan.

Maija Perho  /kok:  Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnassa, kun käsittelimme tätä pakolaiskiintiötä ja -asiaa, meidän annettiin ymmärtää, että yksittäisiä maita on kategorisesti suljettu pois sen takia, että ne ovat islamilaisia. Haluan yksiselitteisen vastauksen siihen, pitääkö tämä paikkansa vai ei pidä. Ymmärrän hyvin, että tämä tausta ja turvallisuus pitää selvittää, mutta se pitää mielestäni tehdä yksilötasolla.

Onko niin, että kokonaisia maita siitä syystä, että ne ovat islamilaisia, suljetaan pois?

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki  :  Arvoisa puhemies! Voin vakuuttaa ed. Perholle, että missään nimessä näin ei toimita. Suojelupoliisi suorittaa todella hakijoihin ja hakijaryhmiin liittyvän arvioinnin. Olen pitänyt myös tärkeänä, että suojelupoliisi on paikan päällä myöskin muiden viranomaisten mukana, kun suoritetaan tätä arviointia.

Anni Sinnemäki  /vihr:  Arvoisa puhemies! Olisin vielä halunnut tarkentaa ministerin vastausta, kun hän tässä kohtaa viittasi supon lausuntoihin. Tarkoittaako tämä siis sitä, että supo on antanut kielteisen lausunnon kaikista niistä henkilöistä, joita Unhcr on Sudanista ja Afganistanista tarjonnut Suomelle kiintiöpakolaisiksi?

Toinen kysymys: Onko valmisteilla asia, jota muun muassa ulkoasiainvaliokunta on käsitellyt, että pakolaiskiintiö sen lisäksi, että sitä voitaisiin kasvattaa, olisi joustavampi sillä tavalla, että siinä toimittaisiin kolmen vuoden jaksoissa?

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki  :  Arvoisa puhemies! Tämän kysymyksen loppuosaa henkilökohtaisesti pitäisin erittäin järkevänä, että tässä olisi tätä joustavuutta tämän nykyisen kaavamaisuuden sijasta. Olen itse Unhcr:n johdon kanssa keskustellut näistä asioista ja erittäin hyvässä hengessä.

Haluan korostaa sitä, että suojelupoliisi suorittaa nimenomaan näiden valintaan liittyvien turvallisuusarviointien osalta raportoinnin ja ministeriöiden välisessä yhteisessä pohdinnassa niiden pohjalta hallituksen piirissä on tehty yhteismenettelyllä ratkaisut.

Puhemies: Kysymys on loppuun käsitelty.

No niin, sitten tänään Ylen aamu-tv:ssä sisäministeriön ja työministeriön edustajat tappelivat kumman vika se on, ettei pakolaiskiintiötä saada täytettyä. (Linkki ei varmaan toimi loputtomasti.) Tappelun jälkeen aihe nostettiin myös tv-uutisiin.

Täysin varma ei tietty voi olla, mutta epäilisin, että Johannan suullinen kysymys aiheutti sen, että aihe nousi keskusteluun. Kaikki pisteet Johannalle!