Taas oli eilen eduskunnassa seminaari. Tällä kertaa ulkoministeriön tai  Eurooppa-tiedotuksen järjestämä koulutus eduskuntavaaliehdokkaille. Puhujina oli kolme virkamiestä, kaikki todella miehiä.

Yleisöstä hämmästyttävän iso osa oli perussuomalaisia. EU-/ulkopolitiikka-aiheiset tilaisuudet taitavat olla kärpäspaperia niille. Ehdin kuunnella ensimmäisen alustajan, jonka jälkeen yleisö sai esittää kysymyksiä, jossa vaiheessa totesin, etten kestä ja poistuin. "Miksi meidän pitää myöntää niin paljon viisumeita niille venäläisille..."

Mutta ehdin minä jotain oppiakin siellä. Hallituksen tavoite on kuulemma ollut, että rauhanturvaoperaatioihin menee rahaa vuodessa korkeintaan 100 miljoonaa euroa. Vertailua voi harrastaa vaikka sen kanssa, että koko kehityspolitiikkaan meni viime vuonna 750 miljoonaa euroa, josta varsinaiseen kehitysyhteistyöhön käytettiin 580 miljoonaa.

Setä kertoi myös, että EU on maailman suurin kehitysavun antaja mutta rahamäärällä saadaan varsin huonoa tulosta aikaiseksi, koska kehityspolitiikka ei ole EU:n yhteistä politiikkaa vaan jokainen maa tekee mitä lystää ilman mitään koordinointia. No ei tuo nyt sinänsä uusi asia ollut, sillä kehityspolitiikasta kiinnostuneet kansalaisjärjestöthän kampanjoivat koko Suomen EU-pj-kauden ajan EU:n kehityspolitiikan koherenssin puolesta.