Huomenna lähden Palestiinaan. Eilen lähtivät jo Laura ja Dan ja minä matkaan perässä yhdessä Veera Aaltosen ja Sara Korhosen kanssa. Ben Gurionin lentsikkakentällä meidän pitäisi olla torstaina neljän aikaan aamuyöllä. Kymmenen päivän ohjelma on varsin tiivis ja saattaapi olla myös vähän raskas.

Ennen kaikkea sinne mennään tutkailemaan, miten Vasemmistonuorten Palestiinaan suuntautuvat kehyily toimii. Mutta samalla reissulla pyritään myös muutoin ottamaan kaikki mahdollinen oppi irti poliittisesta tilanteesta ja elämästä yleensä miehityksen alla. Tarkoitus on mm. tavata Palestinian Peoples Partyn (PPP), Hamasin ja Fatahin tyyppejä, vierailla tietty "turva"muurilla, tutustua useampiin pakolaisleireihin sekä vähän juhlia paikallisilla festareilla.

Ehkä vähän jo jännittää. Ennen kaikkea hurjat kertomukset Israelin turvatarkastuksista ja kuulusteluista lentokentällä. Sellaiseen on vaikea etukäteen varautua, mitä ei ole ikinä nähnyt.

Muutoin olen henkisesti ja aineellisesti varautunut lähes mihin tahansa. Olen esimerkiksi ostanut mukaani noin puoli apteekkia vaikka voimakkaasti epäilen, että aivan turhaan. T-paitojen ostaminen sen sijaan on ilmennyt vaikeaksi ellei mahdottomaksi. Olen ehkä hivenen hysteerinen asian kanssa. Vihreä on värinä huono, koska se on Hamasin väri. Ei siis vihreitä paitoja. Musta kerää lämpöä eikä siksi ole ehkä käytännöllisin väri. Harmaa ei sovi muuten vaan. Monista valkoisista näkyy läpi. Lämpötila saattaisi edellyttää mahdollisimman keveitä toppeja mutta kuuleman mukaan on parempi peittää olkapäät, joten ei hihattomia paitoja mutta ei myöskään mielellään suomalaiseen kesään sopivia paksuja ja tiiviitä t-paitoja. Paidan kaula-aukonkaan ei tarvitsisi välttämättä edustaa sitä aivan anteliainta mallia. Tekstit ja kuvat paidoissa ovat yleensäkin arvelluttavia, joten ei sellaisiakaan. En ehkä tule löytämään kelpuutettavia paitoja.