Tulin tuttavalleni kuvailleeksi, mitä kaikkea syksyn mittaan on tapahtunut ja huomasin, ettei ainakaan mielenosoitusmahdollisuuksista ole ollut puutetta. Muutamia esimerkkejä:

30.8. Maksuttoman päivähoidon puolesta

1.9.
Turkikset historiaan

8.9. Vapauttakaa Naze Aghai

9.9.
Smash Asem -syytettyjen tukidemo

27.9.
EPA:n kauppaneuvotteluiden keskeyttämisen puolesta

29.9.
In support of our incredibly brave friends in Burma

2.10. Peace for Burma

4.10.
Joukot pois Afganistanista

5.10.
Sairaanhoitajat Eduskuntatalolla

11.10.
Oikeudenmukaisen siviilipalveluslain puolesta

24.10. YK-päivän rauhankulkue

8.11.
Jyrkkä ei Suomen NATO-jäsenyydelle

15.11. Pakkotyölakia vastaan

22.11.
Sosiaalikeskus nyt ja aina

En minä noista ollut kuin pienen tovin tuolla sosiaalikeskus-hässäkässä ja n
iin kuin mielenosoituksissa aina, vettä satoi vaakasuorassa ja varpaat jäätyivät vartissa.

Sitten on tietty ollut myös erilaisia performansseja, aktioita ja parin henkilön pikareagointidemoja sekä aivan loppumaton määrä keskustelutilaisuuksia ja seminaareja, unohtamatta erilaisten raporttien ja muiden tuotosten julkistamistilaisuuksia sekä moninaisten hyvien asioiden vuoksi järjestettyjä kulttuuritapahtumia teatteriesityksistä klubeihin. Eikä pidä tietenkään unohtaa erilaisia vetoomuksia.

Hipit ja maailman vääryydet ovat yhdessä vähän niin kuin ikiliikkuja. Ja jos  niin ei ole, se taitaa johtua hippien puutteesta ennemmin kuin vääryyksien puutteesta.